Nyt ollaa täälä ja nettiinki pääsee. Kaikki siis hyvi. Ruokaaki on kaapissa mutta ensimmäisenä iltana meinasi jo pelottaa mistä täältä ruokaa löytyy kun ei lähistöllä kauppoja näkynyt. Jalkakäytävät on vähissä ja veekasit jyllää ohi hirviää kyytiä. "No theres no grocery stores in a walking distance" sano jenkit ku kysyttii mut kerto ne sitten tuohon mutkan taakse jonku kaupan. Kyllähä tuon jakso pari eurooppalaista ihmistä aika nätisti kävellä. Ei kyllä näkynyt yhtään muita jalankulkijoita tai pyöräilijöitä matkalla. Jonkinlainen kauppakeskittymä sieltä sitten löytyi. Save alot oli tommonen perus ruokakakauppa ja sitten käytiin paikallisessa tokmannissa ostaan astioita ja muuta roinaa. Ruoka oli kyl halpaa ja kolaa ei jaksanu kantaa sen vertaa mitä suomessa ois litran hinnalla saanut.
Ekana iltana käytiin parin tyypin kanssa metrolla ajeleen keskutaan päin kun yritimme jotain ruokaa tarjoavaa paikkaa löytää. Luulisi että mäkdonaldseja olisi vähintää joka risteyksessä mutta jouduimme kyllä aika kauan etsiskelemään. Löytyi sieltä sitten lopulta pi-cafe josta sai ruokaa ja olutta. Baarimikkokin mielellään antoi oppitunnin tipin antamisesta :)
Ekana iltana käytiin parin tyypin kanssa metrolla ajeleen keskutaan päin kun yritimme jotain ruokaa tarjoavaa paikkaa löytää. Luulisi että mäkdonaldseja olisi vähintää joka risteyksessä mutta jouduimme kyllä aika kauan etsiskelemään. Löytyi sieltä sitten lopulta pi-cafe josta sai ruokaa ja olutta. Baarimikkokin mielellään antoi oppitunnin tipin antamisesta :)
Ihmiset on uskomattoman ystävällisiä ja vastaantulijoita moikkaillaan kuin kavereita. Kaupassakin joku paikallinen jäi porisemaan ostoksista ja neuvoi mistä löydetään nuita astioita. Tarjoutui jopa kuskaamaan johonkin isompaan kauppaan lähistölle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti